Musta ei kyllä esteratsastajaa tule !

Tänään aamulla lähdin yhdeksän pintaan ajelemaan kohti tallia. Mulla oli kymmeneltä alkamassa estevalmennus. Kyllä vain, luitte oikein estevalmennus.  Vanhimmat lukijat saattavat muistaa, että puin täällä parisen vuotta sitten pahaa estekammoani. Se ei ole helpottunut oikeastaan ollenkaan ja nykyään esteet eivät minua niin kiinnostakaan. Viime torstaina tunnilla hyppäsin ja sitä ennen taisin esteitä ylittää viimeksi toukokuun puolella. Kesällä esteitä en hypännyt, muutamia kavaletti- ja puomiharjoituksia vain. Nyt kuitenkin päätin että asialle on tehtävä jotain, joten ilmoittauduin estevalmennukseen. 

Teimme kahdeksan esteen rataan, korkeuksista en osaa sanoa mitään enkä kiinnittänyt niihin suurempaa huomiota. Ville oli heti alkuverkassa tosi kiva ratsastaa. Hyppäsimme verryttelyhypyksi muutamat esteet, sain suht hyvää paikkaa oikeassa kierroksessa hypättävälle pystylle, mutta vasemmassa kierroksessa hypättävä okseri tuotti hieman hankaluuksia. Ville hyppäsi okserille kokoajan hieman kaukaa ja minä koitin jollakin tavalla pysyä mukana hypyissä. Ville tsemppasi kuitenkin superisti ja oli kovin innoissaan hyppäämisestä. 

Itse radat menivät omasta mielestäni melko hyvin, sillä torstain estetunnilla - jolloin hyppäsimme jumppasarjaa - olin lähellä tipahtaa useaampaankin otteeseen Villen mielenkiintoisten hyppyjen vuoksi. Tulimme radan muutamaan otteeseen ja molemmat kerrat menivät suht ok. Enhän mä osaa yhtään olla mukana Villen hypyissä ja keskityin lähinnä vaan kyydissä pysymiseen ja siihen että kaikki esteet päästäisiin yli. Ville tsemppasi superisti vaikka yksi jätesäkkikin selässä koitti matkassa pomppia. Pakko mainita, että heti kun itse uskallan rentoutua ja oikeasti ratsastaa, enkä jää miettimään menikö edellinen este nurin - homma sujuu. Ensimmäinen rata oli hieman hakemista, mutta toinen sujui jo huomattavasti paremmin. Radan viimeisellä linjalla uskalsin ratsastaa Villeä hyvin eteen ja Ville teki ihan super hienot hypyt.

Vaikka tälläinen esteiden hyppiminen onkin silloin tällöin kivaa ja Villekin tykkää hyppimisestä. On sileällä meno kuitenkin minun pääkopalleni mukavampaa hommaa. Täytyy kuitenkin silloin tällöin alkaa käymään näissä estevalkuissakin, sillä kyllähän sitä omaakin pääkoppaa täytyy välillä vähän tuulettaa.

Laukkatreenit

 Tänään lähdin tallille ajelemaan jo ennen puoli yhtä. Käytiin Miljan ja Roosan kanssa kaffettelemassa ja juoruilemassa läheisellä huoltsikalla, ennen tallille lä htöä. Tallille päästyämme mentiin samantien hakemaan Ville ja Risto tarhasta. Roosa ratsasti tänään vaihteeksi Riston. Kuten kuvista ehkä huomaatte, emme päässeet yhteisymmärrykseen hinnasta satulan suhteen. Satulaan olisi tarvinnut korjata toppauksia ja hinta olisi kohonnut liian suureksi meidän budjetillimme, joten yritämme nyt metsästää satulaa, jolle ei tarvitsisi ainakaan heti mitään tehdä. 

 Ratsastelimme kentällä, sillä siellä kameralla saa huomattavasti parempia kuvia. Lisäksi kenttä oli aivan kuiva ja kyllähän ulkona nyt pitää ratsastaa, kun kelit sen vielä sallivat. Ville oli alusta saakka jo suht reipas ja reagoi hyvin pohkeeseen - joka on joskus aika harvinaistakin. Alkuverkassa paljon isoja ympyröitä ja muutamia lisäyksen tapaisia yrityksiä. 

Kunnon alkuravien jälkeen otin muutamat väistöt käynnissä. Ville on kyllä hokannut väistämisen tarkoituksen ja esitteli melko kivaakin pohkeenväistöä. Toisaalta, kun heppa selkeästi tietää mitä tehdä, ovat jotkut väistöt hieman liian nopeita. Otin myös pätkiä harjoitusravia. Mun on niin hankala istua Villen isossa pomppuisassa ravissa, kun oma kehonhallinta ei ole parasta mahdollista. Täytyisi osata rentotuttaa jalkaa ja olla puristamatta sillä pirun polvella, joka mulla on pahana tapana. Treeniä, treeniä .. Ei siihen muu auta.

 Tänään oli laukkatreenipäivä, kuten otsikossa lukeekin. Tein paljon töitä ympyrällä. Laukka oikeaan kierrokseen on jo todella hyvää. Se pyörii siististi eikä Villeä tarvitse niin paljoa kannustaa oikeassa laukassa. Laukan tahti tai vauhti ei myöskään suuremmin muutu jatkaessa suoralle uralle. Ville menee myös tässä oikeassa laukassa hyvin kulmaan, eikä kaadu juurikaan sisälle. Ainakaan yhtä vahvasti kuin vasemmalle. Villellä on ajoittain ollut ongelmaa säilyttää vasemman laukan tahtia, tällöin helposti takajalat tiputtavat raville tai Ville vaihtaa ristilaukalle. Sama juttu tapahtui alkuun muutamaan otteeseen. Annoin Villen laukata myös ympyrällä hieman reippaammin ja pikkuhiljaa homma alkoi sujumaan. Vaikka laukka ei suinkaan ollut yhtä hyvää kuin oikealle, oli siihen hyvä lopettaa. 

 Loppuravien kautta hepalle pitkää ohjaa ja kävelimmekin hyvät loppukäynnit, sillä sekä Villelle että Ristolle nousi hiki pintaan. Tälläiset kunnon hiki-laukkatreenit ovat jääneet itsenäisesti jostain syystä vähemmälle. Nyt kun oli kuvaaja, sekä toinen ratsukko kentällä oli kiva hioa vähän pidempäänkin kaikkia askellajeja läpi. Kiitokset kuvista jälleen Miljalle ! 

Satulan sovittamista

Meillä on tosiaan nyt ollut projektina etsiä Villelle oma satula. Eilen hain kolme satulaa sovitukseen ja tänään opettajani testasi niitä Villelle. Ensimmäisenä kokeiltiin Passierin Paxton yleissatulaa. Samaa merkkiä meillä on ollut nyt puolisen vuotta käytössä tosiaan opettajani satula, joten osasin jo hieman olettaa että satula saattaisi Villelle sopia. Satulan toppauksia tarvitsee hieman korjata ja hinta on ehkä hieman liikaa satulan kuntoon nähden. Kyseinen satula kuitenkin sopi heti ensinäkemältä Villen selkään hyvin. Minähän en näistä satuloista suurempia tajua, mutta kyllä se omaankin silmään näytti hyvältä Villen selässä.

Seuraavana testattiin Hubertuksen yleissatulaa. Itse olin jo hieman satuloita eilen katsonut Villen selässä ja näin heti omaankin silmään ettei kyseinen satula istunut Viltsulle ollenkaan. Joten tämä laitettin heti sivuun. Villelle on vähän aikaa sitten testattu toistakin Hubertuksen satulaa, joka ei myöskään sopinut. Voidaan ehkä siis todeta että kyseisen merkin satulat eivät meidän Villen selkään käy.

Viimeisenä vuorossa oli Stübbenin Siegfried - estesatula ja vielä ruskeana ! Salaa toivoin että tämä satula ei ainakaan Villelle sovi, sillä värimaailma ei oikein ole mieleiseni. Malliltaan satula kuiten istui Villelle suht hyvin, mutta tämä kyseinen satula oli Villelle hitusen liian kapea. Tämäkin kyseinen estesatula laitettiin siis sivuun. Vaikka ulkonäöllisesti satula oli miellyttävä, ensisijaisena toiveena meillä oli kuitenkin yleissatula, jolla pystyisi helposti harrastelemaan Villen kanssa sekä koulua että esteitä.

Koeratsastin siis Passierin satulan, joka näytti sopivan Villelle. Satula tuntui samanlaiselta mitä Villen vanhakin satula - saman merkkinenhän satula oli, vaikka ilmeisesti tämä kyseinen testattava satula oli hieman uudempaa mallia. Aloiteltiin alkukäynneillä ja raveilla, kuten aina. Ville tuntui alusta saakka mukavalta ratsastaa, vaikka alussa olikin hieman hitaampi pohkeelle. 

Alkuravien jälkeen lähdettiin tulemaan n. 5 metriä päädystä uran sisäpuolelle, josta jatkettiin muutama metri suoraan ja lähdettiin väistättämään hevosia kohti uraa, taivuttaen pois väistön suunnasta. Ville tajusi idean melko nopeasti ja väistöt olivatkin melko sujuvia. Ville tuntui tosi kivalta ja rennolta. Kun tämä alkoi sujumaan, vaihdettiin väistön taivutuksen suuntaa, siten että taivutimme väistön suuntaisesti eli kohti aitaa väistätettäessämme. Tarkoituksena oli tulla jo pääty josta uran sisäpuolelle käännyttiin vastataivutuksesta. Tämä oli Villelle alussa hieman haastavaa, mutta melko nopeasti herra pääsi kärryille mitä haettiin. Väistätyksen jälkeen nostettiin kulmassa laukka ja laukattiin pääty-ympyrä. Olin hyvin positiivisesti yllättynyt, sillä Villen laukka pyöri kumpaankin suuntaan yhtä hyvin eikä juuri mitään eroa ollut havaittavissa. Ympyrän jälkeen, käännettiin noin nelisen metriä uran sisäpuolelle, laukattiin hetki suoraan ja väistätettiin takaisin uralle. Tämäkin sujui Villen kanssa yllättävän hyvin ja ruuna pystyi laukkaamaan hienosti myös ilman seinän tukea.

Toistettiin tehtävä molempiin suuntiin. Oikeaan kierrokseen väistöt olivat jostain syystä Villelle hieman hankalempia, lopulta nekin saatiin sujumaan. Mainittakoon nyt vielä, että melkein tipahdin Vilperin selästä jo toista kertaa ! Ei ollut paljosta kiinni. Tasapaino petti syystä tai toisesta ja roikuin jo kaulalla ilman jalustimia ! :D En ymmärrä miten meinasin tipahtaa, sillä Ville ei todellisuudessa tehnyt juuri mitään ihmeellisempää. Kääntyi ehkä hieman jyrkemmin ympyrälle kuin mitä osasin odottaa, mutta harvemmin minulla noin tasapaino menee. Noh, selässä pysyttiin ja hommat saatiin tehtyä kunnialla loppuun,

Sitten siihen miltä satula ratsastaessa tuntui. Kuten alussa mainitsin, en huomannut selkään noustessa mitään suurempaa eroa vanhan ja tämän satulan välillä. Ville liikkui tälläkin satulalla hyvin, eikä satulan vaihdos vaikuttanut heppaan mitenkään. Helmi testaa satulaa vielä muutaman päivän ja jos Helmille penkki sopii, eikä Villen liikkuminen muutu mitenkään - tehdään satulasta tarjous, joka sitten toivottavasti hyväksytään. Näistä asioista lisää, kunhan saadaan asia eteenpäin. Nyt vaan peukut pystyyn ja toivotaan parasta !

Hirvikärpäsiä pakoon

          

 Piitkästä aikaa käytiin Miljan kanssa ottamassa sekä VIllestä että Ristosta poseerauskuvia. Viltsu olikin jälleen melko hyvällä poseerauspäällä ja kuvista tulikin kivoja ! Löydettiin hieman metsäisempi taustakin !

 Mitäs meille sitten kuuluu ? Ollaan tässä lähiaikoina käyty muutamissa valmennuksissa ja aloitettu viikottaiset ratsastustunnit jälleen. Ville on liikkunut lähiaikoina tosi hyvin ! Vasemman laukan kanssa on ollut hieman ongelmia, mutta ainakin viimeisimmillä ratsastuskerroilla Ville on ollut vasempaankin laukkaan erinomainen. Viltsu kehittyy kokoajan lisää ja lisää. On ollut myös kivaa ratsastaa pitkästä aikaa viikottain opettajan silmän alla. Yksinään ratsastellessa tulee helposti päästettyä sekä itsensä että Villen liian helpolla. Ville on myös käynyt Helmin toisen ylläpitäjänsä kanssa kisaamassa muutamat estekisat. Tänään myös hain sovitukseen muutaman satulan, sillä tähän asti olemme lainanneet tallinomistajan/opettajani satulaa. Nyt olisi kuitenkin aika hankkia Viltsulle ihan ikioma !

 Ville ja muut yksärit tulivat viime yöksi ensimmäistä kertaa sisälle. Nyt siis alkaa taas karsinan siivoukset ja veden kannot. Juteltiin tänään juuri Miljan kanssa, että hetkisen se karsinankin siivaminen tuntuu kivalta - mutta kun ne kunnon kurakelit ja paukkupakkaset tulevat, ei se karsinankaan siivoaminen enää niin miellyttävää puuha ole. 

Tänään käytiin tosiaan Miljan kanssa pitkästä aikaa kunnon maastolenkillä. Ville oli kovin innoissaan kaverista ja laukassa heppa olisikin halunnut mennä hieman lujempaa kuin oli tarkoitus. Tehtiin noin tunnin pituinen lenkki. Alkumatka menikin sutjakasti ja taisin ehtiäkin tokaista ettei yhtäkään hirvikärpästä ollut vielä näkynyt. Kun mentiin erään pienemmän polun läpi metsässä, alkoi näitä kamalia ötököitä lentää joka suunnasta ja saatiinkin maastolenkin päätteeksi etsiä näitä hirvityksiä sekä hevosista että itsestämme. Maastoreissu itsessään oli kyllä mukava hirvikärpäsiä lukuunottamatta. Oli kivaa päästä pitkästä aikaa kunnolla laukkailemaan ! 

Huomenna mulla on tunti poikkeuksellisesti, sillä torstaina olen iltavuorossa töissä, josta syystä en pääse vakiotunnilleni ratsastamaan. Jos teitä kiinnostaa hieman aktiivisemmat kuulumiset elämästämme, menkää seuramaan uutta instagram-tiliäni, jonka tein. Sinne päivittelen useammin Villen kuulumisia. Tilin löytää nimellä @lainahevosella.