Laukkatreenit

 Tänään lähdin tallille ajelemaan jo ennen puoli yhtä. Käytiin Miljan ja Roosan kanssa kaffettelemassa ja juoruilemassa läheisellä huoltsikalla, ennen tallille lä htöä. Tallille päästyämme mentiin samantien hakemaan Ville ja Risto tarhasta. Roosa ratsasti tänään vaihteeksi Riston. Kuten kuvista ehkä huomaatte, emme päässeet yhteisymmärrykseen hinnasta satulan suhteen. Satulaan olisi tarvinnut korjata toppauksia ja hinta olisi kohonnut liian suureksi meidän budjetillimme, joten yritämme nyt metsästää satulaa, jolle ei tarvitsisi ainakaan heti mitään tehdä. 

 Ratsastelimme kentällä, sillä siellä kameralla saa huomattavasti parempia kuvia. Lisäksi kenttä oli aivan kuiva ja kyllähän ulkona nyt pitää ratsastaa, kun kelit sen vielä sallivat. Ville oli alusta saakka jo suht reipas ja reagoi hyvin pohkeeseen - joka on joskus aika harvinaistakin. Alkuverkassa paljon isoja ympyröitä ja muutamia lisäyksen tapaisia yrityksiä. 

Kunnon alkuravien jälkeen otin muutamat väistöt käynnissä. Ville on kyllä hokannut väistämisen tarkoituksen ja esitteli melko kivaakin pohkeenväistöä. Toisaalta, kun heppa selkeästi tietää mitä tehdä, ovat jotkut väistöt hieman liian nopeita. Otin myös pätkiä harjoitusravia. Mun on niin hankala istua Villen isossa pomppuisassa ravissa, kun oma kehonhallinta ei ole parasta mahdollista. Täytyisi osata rentotuttaa jalkaa ja olla puristamatta sillä pirun polvella, joka mulla on pahana tapana. Treeniä, treeniä .. Ei siihen muu auta.

 Tänään oli laukkatreenipäivä, kuten otsikossa lukeekin. Tein paljon töitä ympyrällä. Laukka oikeaan kierrokseen on jo todella hyvää. Se pyörii siististi eikä Villeä tarvitse niin paljoa kannustaa oikeassa laukassa. Laukan tahti tai vauhti ei myöskään suuremmin muutu jatkaessa suoralle uralle. Ville menee myös tässä oikeassa laukassa hyvin kulmaan, eikä kaadu juurikaan sisälle. Ainakaan yhtä vahvasti kuin vasemmalle. Villellä on ajoittain ollut ongelmaa säilyttää vasemman laukan tahtia, tällöin helposti takajalat tiputtavat raville tai Ville vaihtaa ristilaukalle. Sama juttu tapahtui alkuun muutamaan otteeseen. Annoin Villen laukata myös ympyrällä hieman reippaammin ja pikkuhiljaa homma alkoi sujumaan. Vaikka laukka ei suinkaan ollut yhtä hyvää kuin oikealle, oli siihen hyvä lopettaa. 

 Loppuravien kautta hepalle pitkää ohjaa ja kävelimmekin hyvät loppukäynnit, sillä sekä Villelle että Ristolle nousi hiki pintaan. Tälläiset kunnon hiki-laukkatreenit ovat jääneet itsenäisesti jostain syystä vähemmälle. Nyt kun oli kuvaaja, sekä toinen ratsukko kentällä oli kiva hioa vähän pidempäänkin kaikkia askellajeja läpi. Kiitokset kuvista jälleen Miljalle !